A year ago, Riiko Sakkinen was diagnosed with narcissistic personality disorder. Around that same time, the planning for the exhibition at Makasiini Contemporary began.
Sakkinen was lost, and could no longer say which part of himself was real and which the disorder. He began to be afraid that his artistic endeavours were all a delirium caused by the personality disturbance. His ability to work vanished completely, too. He soon realized that the only way out of the growing doubts was to start dealing with his own pathology and his being an artist in his works, through the lens of irony. Megalomania is one aspect of Sakkinen’s diagnosis, and is associated with delusions of boundless success, a sense of uniqueness, demanding constant admiration and special treatment, intense envy, arrogance and insolence. It has been said that narcissism may well be common among artists more widely.
Sakkinen is known for his drawings and paintings that explore economic and social problems. During his 25-year career, he has made art on numerous themes, and yet generally avoided dealing with himself, artists, art and the artworld. Now, in his new exhibition he makes an exception, directing his gaze at himself, taking up these themes that he has previously sidestepped
Vuosi sitten Riiko Sakkisella todettiin narsistinen persoonallisuushäiriö. Samaan aikaan alkoi Makasiini Contemporaryn näyttelyn suunnittelu.
Sakkinen oli hukassa, eikä osannut enää sanoa, mikä osa hänestä oli totta ja mikä häiriötä. Hän alkoi pelätä, että koko hänen taiteilijuutensa oli persoonallisuushäiriön aiheuttamaa hourailua. Työkykykin katosi kokonaan. Pian hän tajusi, että ainoa tie ulos kasvavasta epäluulosta oli alkaa käsitellä teoksissa hänen omaa patologiaansa sekä taiteilijuuttaan itseironian kautta. Megalomania (suuruudenhulluus) on osa Sakkisen diagnoosia, johon liittyvät mielikuvat omasta rajattomasta menestyksestä, tunne omasta ainutlaatuisuudesta, vaatimus jatkuvasta ihailusta ja erityiskohtelusta, voimakas kateus, ylimielisyys ja röyhkeys. On väitetty, että narsismi saattaisi olla yleistä taiteilijoiden keskuudessa laajemminkin.
Sakkinen tunnetaan taloudellisia ja sosiaalisia ongelmakohtia tarkastelevista piirustuksista ja maalauksista. 25-vuotisen uran aikana hän on tehnyt taidetta lukuisista aiheista, kuitenkin yleensä välttäen käsittelemästä itseään, taiteilijoita, taidetta sekä taidemaailmaa. Nyt Sakkinen kohdistaa katseensa poikkeuksellisesti itseensä ja tarttuu aiemmin karttamiinsa aiheisiin uudessa näyttelyssään